Saako sisustussuunnittelusta kotitalousvähennystä?

Teen työni ennen kuin vasara heiluu – siksi sisustussuunnittelusta

ei yleensä saa kotitalousvähennystä

Lyhyt vastaus on: yleensä ei.

Ei, vaikka suunnittelu tapahtuisi asiakkaan kotona.
Ei, vaikka suunnitelma tehtäisiin tulevaa remonttia varten.

Eikä välttämättä silloinkaan, vaikka suunnitelman perusteella paikalle saapuisi myöhemmin kokonainen armeija rakennusmiehiä,
sähköasentajia ja putkimiehiä. Tässä kohtaa moni varmasti miettii, eikö sisustussuunnittelijan tekemä työ sitten ole verottajan
mielestä oikeaa työtä.

On se työtä.

Vaikka minusta välillä tuntuu, että teen sisustussuunnittelijan töitä vuorokauden ympäri, sisustussuunnittelua ei silti lähtökohtaisesti
katsota verotuksessa kotitalousvähennykseen oikeuttavaksi työksi.

Se ei tarkoita, etteikö suunnittelu olisi oikeaa, vaativaa ja vastuullista asiantuntijatyötä. Verottajan määritelmä ei mittaa työn määrää,
vaikeutta tai asiakkaalle tuottamaa arvoa. Se ratkaisee ainoastaan sen, kuuluuko työn kustannus kotitalousvähennyksen piiriin.

Sisustussuunnittelu on vaativaa ja vastuullista asiantuntijatyötä, mutta sitä ei silti lähtökohtaisesti katsota kotitalousvähennykseen
oikeuttavaksi työksi. Verottajan määritelmä ei mittaa työn määrää, vaikeutta tai asiakkaalle tuottamaa arvoa, vaan ainoastaan sitä,
täyttääkö työ kotitalousvähennykselle asetetut ehdot.

Kotitalousvähennyksessä ei kuitenkaan ratkaista sitä, onko työ vaativaa, hyödyllistä tai asiakkaalle arvokasta. Ratkaisevaa on se,
millaiseksi työ verotuksessa luokitellaan. Ja verottaja erottaa toisistaan suunnittelutyön ja remontin fyysisen toteuttamisen.

 

Sisustussuunnittelija ei ole tässä yksin

Tämä on tärkeää sanoa ääneen, jotta kenellekään ei synny mielikuvaa, että juuri sisustussuunnittelijan työ olisi asetettu omaan
turhaan laatikkoonsa.  Verohallinnon ohjeessa mainitaan samassa yhteydessä sisustussuunnittelijan lisäksi arkkitehti, insinööri
ja muu vastaava asiantuntija.

Erillisenä ostettu suunnittelutyö ei siis lähtökohtaisesti oikeuta kotitalousvähennykseen, vaikka suunnittelijana olisi:

• sisustussuunnittelija
• arkkitehti
• insinööri
• sähkö- tai LVI-suunnittelija
• valaistussuunnittelija
• pihasuunnittelija
• muu vastaavaa suunnittelutyötä tekevä asiantuntija.

 

Kyse ei ole siitä, etteivätkö nämä ihmiset tekisi töitä. He tekevät usein juuri sen työn, jolla koko toteutuksesta saadaan turvallinen,
toimiva, toteuttamiskelpoinen ja järkevästi hinnoiteltu. Verotuksessa suunnitelman laatiminen ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole
sama asia kuin kotona tehtävä kunnossapito- tai perusparannustyö.

Sähköasentajan tekemä sähköasennus voi oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Erillinen sähkösuunnitelma ei välttämättä oikeuta.
Putkiasentajan tekemä asennustyö voi oikeuttaa vähennykseen. Erillinen LVI-suunnitelma ei välttämättä oikeuta.
Remonttimaalauksesta voi saada vähennyksen. Ennen sitä laaditusta väri- ja pintasuunnitelmasta ei yleensä saa.

Loogista? Tavallaan. Hieman nurinkurista? No todellakin.

Milloin suunnittelutyö voi poikkeuksellisesti kuulua vähennyksen piiriin?

Tässä tulee se pieni mutta tärkeä poikkeus.

Verohallinnon mukaan suunnittelutyö voi kuulua kotitalousvähennyksen piiriin, jos se on:

• hyvin vähäinen osa laajempaa vähennykseen oikeuttavaa remonttia
• kiinteä osa kyseistä remonttia
• tehty jo aloitetun remontin yhteydessä
• tehty vähennykseen oikeuttavassa kodissa tai vapaa-ajan asunnossa
• suunnittelua, jonka perusteella tehdään remonttiin liittyvää lisätyötä.

Jokaisella sanalla on tässä merkitystä.

Ei siis riitä, että sisustussuunnitelma liittyy joskus tulevaisuudessa alkavaan remonttiin. Eikä riitä, että remonttimiehet toteuttavat
myöhemmin suunnitelman.

Jos asiakas tilaa minulta erillisen keittiö-, valaistus-, kaluste-, väri-, materiaali- tai tilasuunnitelman ennen remonttia, kyse on
normaalista itsenäisestä suunnittelupalvelusta. Sen kustannus ei yleensä muutu kotitalousvähennyskelpoiseksi vain sillä perusteella,
että asiakas palkkaa myöhemmin remonttiyrityksen toteuttamaan suunnitelmaa.

Poikkeus koskee lähinnä tilannetta, jossa remontti on jo käynnissä ja sen yhteydessä tarvitaan pieni määrä kiinteästi toteutukseen liittyvää
lisäsuunnittelua. Laajan suunnittelupalvelun ujuttaminen remonttilaskun sisälle ei myöskään tee siitä automaattisesti vähennyskelpoista.
Laskun nimike ei ratkaise työn todellista luonnetta.

 

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

 

Esimerkki 1: erillinen sisustussuunnitelma ennen remonttia

 

Asiakas tilaa sisustussuunnittelijalta keittiön toiminnallisen suunnitelman, materiaalit, värit, valaistuksen, kiintokalusteet ja 3D-havainnekuvat.
Myöhemmin keittiöliike, sähköasentaja ja remonttiyritys toteuttavat suunnitelman.

Sisustussuunnittelijan laskusta ei yleensä saa kotitalousvähennystä. Sen sijaan remontin toteuttajien vähennyskelpoisesta työn osuudesta
voi saada vähennyksen, jos muut ehdot täyttyvät.

 

Esimerkki 2: remontin aikana tarvittava pieni lisäsuunnittelu

Remontti on jo käynnissä. Rakenteiden avaamisen jälkeen huomataan, että alkuperäistä toteutusta täytyy muuttaa. Kohteessa tehdään pieni,
suoraan lisäremonttiin johtava suunnitteluratkaisu osana laajempaa remonttia. Tällainen hyvin vähäinen ja kiinteästi remonttiin kuuluva
suunnittelutyö voi täyttää kotitalousvähennyksen ehdot.

 

Esimerkki 3: pelkkä sisustuskonsultaatio

 

Asiakas tilaa kotiinsa konsultaation, jossa mietitään kalustejärjestystä, värejä, tekstiilejä, valaistusta tai kodin tunnelmaa.
Vaikka työ tehdään asiakkaan kotona ja siitä olisi valtavasti hyötyä, se ei yleensä oikeuta kotitalousvähennykseen.
Kotona käyminen ei siis yksin ratkaise asiaa. Työn täytyy myös olla luonteeltaan vähennykseen oikeuttavaa työtä.

Entä uudiskohde?

Uudisrakentamisesta ei saa kotitalousvähennystä. Tämä koskee myös uudisrakentamiseen liittyvää työtä, vaikka sama
työ vanhan kodin remontissa voisi kuulua vähennyksen piiriin. Uuden omakotitalon sisustussuunnittelusta ei siis saa
kotitalousvähennystä. Myöskään rakentamisen fyysisestä toteutustyöstä ei saa vähennystä samalla tavalla kuin olemassa
olevan kodin kunnossapito- tai perusparannustyöstä.

Verohallinto voi katsoa uudisrakentamiseksi myös ensimmäistä kertaa tehtäviä lisätöitä, jotka toteutetaan uuden talon ja
sen piha-alueen rakentamiseen liittyvien lopputarkastusten jälkeen kahden vuoden kuluessa. Siksi uuden talon terassi,
pihavalot, istutukset tai muut myöhemmin tehtävät ensimmäiset viimeistelytyöt eivät välttämättä oikeuta vähennykseen,
vaikka ne tilattaisiin erikseen.

Vanhan kodin remontointi ja uuden kodin rakentaminen ovat tässä eri asemassa.

 

Entä pihasuunnittelu?

 

Erillinen pihasuunnitelma on lähtökohtaisesti suunnittelutyötä samalla tavalla kuin sisustus-, arkkitehti- tai tekninen suunnittelu.
Siksi pelkästä pihasuunnitelmasta ei yleensä saa kotitalousvähennystä.

Pihan fyysisistä töistä vähennyksen voi sen sijaan tietyissä tilanteissa saada. Vähennyskelpoisia voivat olla esimerkiksi:

• puutarhan hoito
• istutustyöt
• pensaiden ja puiden leikkaaminen
• pihan laatoitus ja muu pinnoitustyö
• vanhan terassin kunnostaminen
• aidan rakentaminen tai kunnostaminen
• muut olemassa olevan pihan kunnossapito- ja perusparannustyöt.

Uudiskohteen ensimmäisen pihan rakentaminen kuuluu kuitenkin yleensä uudisrakentamiseen eikä oikeuta kotitalousvähennykseen.
Eli tässäkin suunnittelu ja fyysinen toteutus erotetaan toisistaan.

 

Mistä remonttityöstä vähennyksen voi saada?

 

Kotitalousvähennykseen voivat kuulua esimerkiksi olemassa olevassa kodissa tehtävät:

• maalaus- ja tapetointityöt
• lattian korjaaminen tai uusiminen
• keittiökaappien asentaminen
• kylpyhuoneen ja saunan remontointi
• sähkö- ja putkityöt
• vanhan terassin kunnossapito
• monet muut kodin kunnossapito- ja perusparannustyöt.

Vähennyksen saa vain vähennykseen oikeuttavan työn osuudesta.

Sitä ei saa esimerkiksi:

• materiaaleista
• tuotteista
• kalusteista
• laitteista
• matkakuluista
• kuljetuskustannuksista
• muualla kuin vähennykseen oikeuttavassa kodissa tehdystä työstä
• uudisrakentamisesta
• erillisen suunnitelman laatimisesta.

Työn tekevän yrityksen täytyy myös kuulua ennakkoperintärekisteriin, ja laskussa työn osuus pitää eritellä asianmukaisesti.

 

Kotitalousvähennyksen prosentit, omavastuu ja vuosittainen enimmäismäärä voivat muuttua. Ajantasaiset luvut kannattaa siksi aina
tarkistaa suoraan Verohallinnolta.

 

Miksi suunnittelusta kannattaa maksaa, vaikka siitä ei saa vähennystä?

Koska suunnittelun arvo ei synny veroedusta.

Hyvällä suunnittelulla voidaan välttää:

• vääränkokoiset tai huonosti sijoitetut kiintokalusteet
• liian vähäiset sähköpisteet
• väärissä paikoissa olevat valaisimet
• toimimaton keittiö
• hankalat kulkureitit
• keskenään riitelevät materiaalit
• turhat hankinnat
• kalliit purkamiset ja uudelleen tekemiset
• tila, joka näyttää hyvältä mutta ei tunnu ihmiselle hyvältä.

Suunnittelija tekee suuren osan työstään ennen kuin ensimmäistäkään seinää puretaan tai pensseliä nostetaan.

 

Juuri silloin päätetään, mitä kannattaa tehdä, missä järjestyksessä ja millä tavalla. Hyvä suunnitelma voi maksaa itsensä takaisin jo sillä,
että yksi kallis virhe jää tekemättä. Fyysisessä remontissa virhe näkyy nopeasti väärässä paikassa olevana seinänä, pistorasiana tai kaappina.

Suunnittelussa tehty hyvä ratkaisu saattaa puolestaan näyttää jälkikäteen itsestään selvältä.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että ratkaisu olisi syntynyt itsestään.

Sisustussuunnittelija tekee kyllä töitä

 

Sisustussuunnittelu on havainnointia, mittaamista, vaihtoehtojen vertailua, tilan hahmottamista, teknisten reunaehtojen selvittämistä,
piirtämistä, materiaalien tutkimista, valaistuksen suunnittelua, tuotteiden etsimistä, budjetin arviointia ja valtavan määrän pieniä päätöksiä.

Minun työssäni se on myös ihmisen kuuntelemista. En suunnittele ainoastaan sitä, miltä tila näyttää. Minua kiinnostaa, mitä ihmiselle
tapahtuu siinä tilassa: rauhoittaako ympäristö, kuormittaako se, löytävätkö tavarat paikkansa, onko tilassa helppo liikkua ja tuntuuko koti omalta.

Verottajan määritelmä kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ei mittaa työn merkitystä. Se kertoo vain, kuuluuko kyseinen kustannus
tietyn verovähennyksen piiriin. Niinpä kyllä: sisustussuunnittelija tekee töitä. Samoin tekevät arkkitehti, insinööri, sähkö- ja LVI-suunnittelija
sekä pihasuunnittelija. Suurin osa meistä vain tekee työnsä ennen kuin vasara alkaa heilua.

Ja jos näette minut sohvalla tietokone sylissä, älkää hämääntykö. Siinä saattaa parhaillaan syntyä ratkaisu, joka estää asiakasta tilaamasta
Monien tuhansien – joskus kymmenien tuhansien euron virhettä.

 

Huomio: Tämä teksti perustuu Verohallinnon syyskuussa 2026 voimassa olleisiin ohjeisiin.

Lopullinen oikeus kotitalousvähennykseen ratkaistaan asiakkaan verotuksessa tapauskohtaisesti. Tarkista aina ajantasaiset ehdot Verohallinnolta.

Lisätietoa:

Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä

Verohallinto: Mistä töistä kotitalousvähennyksen saa?

Verohallinto: Kotitalousvähennyksen määrä ja omavastuu

 

Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Etkö tiedä, mistä aloittaa? Laita viesti. Minä autan valitsemaan oikean tavan edetä.

Rakkaudella Marika 

Marika Piekkala
Marikan Sisustusstudio
TUNNEtilasi – Tila Sinussa