Aistiystävällinen tila ei tarkoita automaattisesti vaaleaa, pehmeää ja hiljaista kotia.
Eikä se tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi viihtyä samanlaisessa ympäristössä.

Päinvastoin.

Aistiystävällinen tila antaa juuri sille ihmiselle sopivan määrän aisti-informaatiota, tekee
ympäristöstä ymmärrettävän ja antaa mahdollisuuden säädellä kuormitusta itse.

Yksi tarvitsee hiljaisuutta.
Toinen tarvitsee taustaääntä.

Yksi haluaa tavarat ovien taakse.
Toisen täytyy nähdä tavaransa, jotta hän muistaa niiden olemassaolon.

Yhdelle kirkas valo on aivan liikaa.
Toinen tarvitsee paljon valoa voidakseen keskittyä.

Joku rauhoittuu pehmeään pesään.
Toinen tarvitsee tilaa liikkua.

Siksi aistiystävällistä tilaa ei voi suunnitella yhdellä valmiilla reseptillä.

Kun suunnittelen tilaa aistien näkökulmasta, en katso vain värejä, materiaaleja tai valaistusta.
Katson ihmistä kokonaisuutena.

Näköä.
Kuuloa.
Tuntoa.
Hajua.
Makua.

Mutta myös tasapainoa ja liikettä, kehon asentojen ja voiman hahmottamista sekä sitä,
miten ihminen tunnistaa oman kehonsa sisäisiä viestejä.

Ja kaikkien näiden ympärillä kulkevat yhtä tärkeinä:

TILA
ENNAKOITAVUUS
SÄÄDETTÄVYYS
HALLINNAN TUNNE
TURVALLISUUS
PALAUTUMINEN

Jos jokin tila kuormittaa, syy ei välttämättä ole yksi suuri asia.
Se voi olla kymmenen pientä asiaa yhtä aikaa.

Ja juuri tässä kohtaa aistiystävällinen suunnittelu muuttuu minusta kiinnostavaksi.
Ei suunnitella vain kaunista tilaa.

Suunnitellaan tila, jossa ihmisen ei tarvitse käyttää jatkuvasti energiaansa ympäristön sietämiseen.

Minua ei siis kiinnosta vain se, miltä tila näyttää.
Minua kiinnostaa myös se, mitä ihmiselle tapahtuu siinä tilassa.

 

Tästä ajatuksesta rakentuu myös oma TUNNEtilasi-aistikartoitukseni.

Ei geneerinen lista siitä, millainen “aistiystävällisen kodin” pitäisi olla.
Vaan kartoitus siitä, millainen ympäristö toimii juuri sinulle. 

Aistiystävällisyys ei ole vain valaistusta, akustiikkaa ja beigeä seinää.
Se on yhtä paljon ennakoitavuutta, hallinnan tunnetta, liikkumista, lämpöä, ilman liikettä,
tilan rytmiä, siirtymiä, sosiaalista kuormaa, kehon hahmottamista ja palautumista.

Uusimmassa, vuonna 2026 julkaistussa rakennetun ympäristön katsauksessa keskeisiksi suunnittelun
ominaisuuksiksi nousivat nimenomaan

turvallisuus, aistitasapaino, säädettävyys, ennakoitavuus, hallittavuus ja palautuminen. 

Aistiystävällinen tila ei automaattisesti tarkoita murrettuja värejä, pyöreitä muotoja, villaa ja
mahdollisimman vähän ärsykkeitä. Yksi tarvitsee vähemmän ärsykkeitä, toinen enemmän. 

Samalla ihmiselläkin voi olla yhdessä aistissa yliherkkyyttä ja toisessa aliherkkyyttä, ja sietokyky voi
vaihdella päivän ja kuormituksen mukaan. 

 

AISTIYSTÄVÄLLISEN TILASUUNNITTELUN KARTOITUS-LISTA

 

1. HENKILÖ, ENSIMMÄINEN LÄHTÖKOHTA KOKO SUUNNITTELULLE 

Tämä on minusta kaiken lähtökohta.

• Mitkä ärsykkeet kuormittavat?
• Mitkä ärsykkeet rauhoittavat?
• Mitkä ärsykkeet auttavat keskittymään?
• Mitä henkilö aktiivisesti hakee?
• Mitä hän välttelee?
• Onko yliherkkyyttä vai aliherkkyyttä?
• Vaihteleeko herkkyys tilanteen mukaan?
• Vaikuttaako väsymys herkkyyteen?
• Vaikuttaako stressi?
• Vaikuttaako ihmismäärä?
• Vaikuttaako vuorokaudenaika?
• Mitä tapahtuu, kun useita pieniä ärsykkeitä tulee yhtä aikaa?
• Mikä ärsyke yksinään on siedettävä mutta yhdessä muiden kanssa liikaa?
• Mitkä tilat ovat tällä hetkellä vaikeimpia?
• Missä ihminen automaattisesti hakeutuu istumaan?
• Missä hän tuntee olonsa turvalliseksi?
• Tarvitseeko hän enemmän rauhaa vai enemmän aistiärsykkeitä?
• Tarvitseeko hän näkyvyyttä ympärilleen vai suojaa?
• Tarvitseeko hän mahdollisuuden liikkua?
• Tarvitseeko hän syvätuntoaistimusta?
• Pystyykö käyttäjä itse säätelemään ympäristöään?

Tämän vuoksi aistiprofiili ennen suunnittelua on paljon järkevämpi lähtökohta kuin yleinen
“nepsy-sisustusresepti”. Kahdelle aistiherkälle voidaan suunnitella täysin erilaiset kodit.

 

2. NÄKÖAISTI

 

Valaistus

• riittävä luonnonvalo
• mahdollisuus vähentää luonnonvaloa
• sälekaihtimet
• rullaverhot
• pimennysverhot
• valoa suodattavat verhot
• mahdollisuus säätää ikkunoiden häikäisyä eri vuorokaudenaikoina
• suoran auringonvalon osuminen työpisteeseen huomioidaan
• vältetään näkökenttään osuvia paljaita valonlähteitä
• vältetään häikäisyä
• vältetään peilien kautta tulevaa häikäisyä
• huomioidaan kiiltävien pintojen heijastukset
• epäsuora valaistus
• seinän kautta heijastettava valo
• katon kautta heijastettava valo
• kerroksellinen valaistus
• useita pieniä valonlähteitä yhden voimakkaan sijaan
• erillinen yleisvalo
• työvalo
• tunnelmavalo
• yövalo
• kulkuvalo
• lukuvalo
• säädettävä valoteho
• huonekohtainen säätö
• valaisinryhmäkohtainen säätö
• mahdollisuus käyttää tilaa ilman kattovaloa
• eri tilanteisiin valmiit valaistusskenaariot
• valon värilämpötila
• värintoisto
• valon tasaisuus
• liian suuret kirkkauserot vältetään
• LED-valojen välkyntä huomioidaan
• himmentimen ja valaisimen yhteensopivuus
• valaisimien mahdollinen sirinä
• liiketunnistimien käyttö harkiten
• automaattisesti syttyvä valo ei saa säikäyttää käyttäjää
• hitaasti syttyvät valaistustilanteet voivat olla joillekin miellyttävämpiä

Fluoresoiva valo, voimakas valo, välkyntä sekä jopa valaisimien humina voivat olla kuormittavia.
Myös LED-valaisimissa voi esiintyä käyttäjälle häiritsevää välkyntää tai ääntä.

 

Värit

Tässä olen erityisen eri mieltä tuon AI-vastauksen kanssa: 

beige ei ole lääke aistiyliherkkyyteen. 

• selvitetään käyttäjän omat värireaktiot
• värien määrä
• värien kylläisyys
• värien kirkkaus
• kontrastit
• suurten väripintojen vaikutus
• lattian ja seinän kontrasti
• oven ja seinän kontrasti
• kalusteiden erottuminen ympäristöstä
• turvallisuutta helpottavat kontrastit
• liian voimakkaiden kontrastien mahdollinen kuormittavuus
• värien käyttö tilojen tunnistamiseen
• värikoodaus tarvittaessa
• rauhoittavat henkilökohtaiset lempivärit
• vältetään käyttäjälle epämiellyttäviä värejä 
• riippumatta siitä, mitä trendit sanovat

Kontrasti ei ole automaattisesti huono.
Se voi helpottaa tilan hahmottamista ja navigointia.

 

Kuviot ja visuaalinen liike

• suuret kuviot
• pienet toistuvat kuviot
• raidat
• ruudukot
• geometriset kuviot
• voimakkaasti kontrastiset kuviot
• optisia illuusioita muodostavat pinnat
• mosaiikkimaiset lattiat
• voimakkaat puunsyykuviot
• vilkkaat tapetit
• kuviolliset matot
• toistuvat ritilät
• sälekaihtimien raidat ja niiden varjot
• liikkuvat varjot
• televisiot näkökentässä
• vilkkuvat näytöt
• digitaaliset mainostaulut julkitiloissa

 

Visuaalinen melu

• avohyllyjen määrä
• tavaroiden määrä
• näkyvien johtojen määrä
• pakkaukset ja etiketit
• magneetit ja laput
• koriste-esineiden määrä
• seinätaulujen määrä
• tekstien ja kylttien määrä
• työpisteessä näkyvät keskeneräiset asiat
• avoimet säilytysratkaisut
• eriväriset säilytyslaatikot
• läpinäkyvät ovet
• lasikaapit
• avoimet vaaterekit

Suljettu säilytys voi vähentää visuaalista kuormaa huomattavasti. 

 

3. KUULOAISTI

Tämä on paljon muutakin kuin “laitetaan matto”.

 

Huoneakustiikka

• jälkikaiunta
• puheen erotettavuus
• taustamelu
• äänen heijastuminen kovista pinnoista
• akustiikkakatot
• akustiikkalevyt
• akustiikkapaneelit
• akustiikkataulut
• tekstiilit
• verhot
• matot
• verhoillut kalusteet
• pehmeät seinäpinnat
• akustoivat tilanjakajat

 

Rakenteiden kautta tuleva ääni

• askeläänet
• yläkerran ääni
• porraskäytävän ääni
• naapurin ääni
• putkistojen ääni
• hissi
• ilmanvaihto
• lämpöpumppu
• konehuone
• autotalli
• ulkoliikenne
• junat
• lentomelu
• sade kattoon tai ikkunapeltiin
• parvekkeen rakenteiden resonointi

 

Kodin pienet mutta raivostuttavat äänet 

• jääkaapin kompressori
• pakastin
• liesituuletin
• ilmanvaihto
• astianpesukone
• pyykinpesukone
• kuivausrumpu
• lämpöpumppu
• tietokone
• pelikone
• laturi
• muuntaja
• valaisin
• himmennin
• kellon tikitys
• vesihana
• WC:n täyttöääni
• patterin napsuminen
• oven salpa
• kaapinoven paukahdus
• laatikon kolahdus
• tuolin raapiminen lattiaan
• astioiden kilinä
• metalliesineiden kolina

 

Ratkaisuja

• soft-close-kaapit
• soft-close-laatikot
• pehmeät ovenpysäyttimet
• huopatassut
• hiljaiset kodinkoneet
• kodinkoneiden sijoittaminen pois lepoalueilta
• teknisten tilojen eristäminen
• makuuhuonetta ei mielellään meluisan talotekniikan viereen
• makuuhuone mahdollisimman rauhalliselle julkisivulle
• työtila pois television vierestä
• hiljainen tila erotetaan aktiivisesta tilasta
• ovien ääneneristävyys
• seinärakenteiden ääneneristävyys
• riittävä massa rakenteissa
• läpivientien akustinen tiiveys
• askeläänieristys
• huonekalujen sijainti äänen kulkeutumisen kannalta
• mahdollisuus sulkea ovia

Akustiikkaa koskevassa tutkimuksessa korostetaan myös sitä,
ettei pelkkä desibelitaso kerro koko kokemusta. 

Äänen ennakoimattomuus, taajuus, lähde ja hallittavuus voivat olla olennaisia. 

 

4. TUNTOAISTI

 

Tekstiilit

• sohvan verhoilu
• nojatuoli
• vuodevaatteet
• lakanat
• tyynyliinat
• peitot
• torkkupeitot
• matot
• verhot
• pyyhkeet
• kylpytakit
• työtuolin pinta

 

Huomioidaan:

• karheus
• pehmeys
• nukka
• saumat
• sähköisyys
• lämpimyys
• kylmyys
• kosteuden tunne
• tahmeus
• materiaalin liukkaus

Ja siksi villa ei ole automaattisesti aistiystävällinen.
Jollekulle se on taivas, toiselle hermoston hiekkapaperi.

 

Kosketuspinnat

• ovenkahvat
• vetimet
• hanat
• käsijohteet
• valokatkaisimet
• työtasot
• pöydän reunat
• käsinojat
• lattiat paljaan jalan alla
• suihkun lattia
• kylpyhuoneen matto

 

Muodot

• terävät kulmat
• pyöristetyt kulmat
• kalustereunat
• kulkureittien turvallisuus
• huonekalujen sijainti niin, ettei niihin törmäillä

Pyöreys voi olla jollekulle miellyttävää, mutta sekään ei ole universaali aistisääntö.

 

 5. HAJUAISTI

Tätä aliarvioidaan suunnittelussa pahasti.

• maalien hajut
• lakat
• liimat
• silikonit
• saumausaineet
• lattiapinnoitteet
• uudet kalusteet
• uudet tekstiilit
• muovit
• pesuaineet
• huuhteluaineet
• ilmanraikastimet
• hajukynttilät
• diffuuserit
• parfymoidut tuotteet
• ruoanlaitto
• paistorasva
• kahvi
• lemmikit
• kukat
• multa
• märät tekstiilit
• viemäri
• jäteastia
• pyykkikori
• kengät
• ulkoa kulkeutuvat hajut
• naapurin tupakansavu
• porraskäytävän hajut

 

Materiaalien päästöt

• vähäpäästöiset materiaalit
• M1-tuotteet mahdollisuuksien mukaan
• maalit
• liimat
• levyt
• tasoitteet
• lattiat
• kiintokalusteet
• työtasot

 

M1 tarkoittaa testattuja vähäisiä sisäilmapäästöjä ja luokituksessa arvioidaan
myös tuotteen hajua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi asennusvaiheen
hajut häviäisivät maagisesti, eikä hyvä materiaaliluokitus korjaa huonoa
ilmanvaihtoa tai rakennetta. 

 

 6. ILMANLAATU JA ILMAN LIIKE

• riittävä ilmanvaihto
• ilmanvaihdon ääni
• vedon tunne
• tuloilmaventtiilin sijainti
• ilmavirta kasvoille
• ilmavirta niskaan
• pöly
• siitepöly
• tekstiilipöly
• eläinpöly
• rakennuspöly
• puhdistettavuus
• ilmanvaihtosuodattimet
• suodattimien vaihtaminen
• kosteus
• kuivuus
• tunkkaisuus
• mahdollisuus tuulettaa
• ikkunoiden avattavuus
• ruoanlaiton hajujen poistuminen
• kylpyhuoneen kosteuden poistuminen

 

7. LÄMPÖAISTIMUKSET

Tämäkin on aistisuunnittelua.

• huonelämpötila
• lattian lämpötila
• kylmät lattiat
• lattialämmitys
• lämpötilan tasaisuus
• veto
• kylmä ikkunapinta
• kuumat auringonpaisteiset alueet
• ylikuumeneminen kesällä
• viilentäminen
• ilmastointi
• tuulettimet
• sälekaihtimet
• aurinkosuojat
• tekstiilien lämpimyys
• sohvan materiaalin lämpötila
• nahkapinnan kylmyys tai kuumuus
• metallipintojen kylmyys

Lämpötila kuuluu tunnistettuihin aistiympäristön suunnittelutekijöihin. 

 

8. VESTIBULAARINEN AISTI, TASAPAINO JA LIIKE

Tämä puuttuu melkein aina sisustuslistoista kokonaan.
Vestibulaarinen järjestelmä kertoo liikkeestä, tasapainosta,
suunnasta ja pään suhteesta painovoimaan.

Suunnittelussa voidaan huomioida:

• portaiden helppous
• tasoerot
• kynnykset
• askelmien erottuminen
• lattian kallistukset
• voimakkaasti kuvioidut lattiat, jotka voivat näyttää epätasaisilta
• lasilattiat
• läpinäkyvät portaat
• avoportaat
• kierreportaat
• kaiteet
• tukipisteet
• hissin liike
• keinuvat tuolit
• riippukeinut
• keinutuolit
• jumppapallot
• mahdollisuus keinumiseen
• mahdollisuus liikkua edestakaisin
• riittävä vapaa lattiatila

Yhdelle keinuminen säätelee hermostoa, toiselle se aiheuttaa pahoinvointia.

 

9. KEHON ASENNON JA VOIMAN AISTIMINEN

Myös tätä kannattaa ajatella tilallisesti.

• tukevat kalusteet
• mahdollisuus nojata
• korkeat selkänojat
• käsinojat
• jalan tukeminen
• jalkatuet
• riittävän painavat kalusteet
• kalusteet, jotka eivät liiku pienestä kosketuksesta
• syvät istuimet
• pesämäiset istuimet
• mahdollisuus käpertyä
• lattiatyynyt
• säkkituolit
• painavat peitot käyttäjän oman mieltymyksen mukaan
• painotyynyt
• mahdollisuus työntää, vetää tai kantaa jotakin
• liikunta- tai venyttelytila
• riittävä tila stimmaamiseen tai liikkeeseen

Proprioseptiikka kertoo kehon asennosta ja liikkeestä ja auttaa säätelemään esimerkiksi voiman käyttöä. 

 

 10. KEHON SISÄISET VIESTIT

Tämä on mielestäni yksi kiinnostavimmista alueista juuri sinun
“mitä ihmiselle tapahtuu tilassa” -ajatteluun.
Interoseptioon kuuluvat esimerkiksi:

• nälkä
• jano
• kuumuus
• kylmyys
• kipu
• väsymys
• vessahätä
• hengitys
• sydämen syke
• kehon jännittyminen

 

Jos ihminen ei havaitse näitä helposti, ympäristö voi auttaa.

• vesipiste helposti saavutettavaksi
• juomapullo näkyville
• wc selkeästi löydettäväksi
• lämpötilan säätö helposti käytettäväksi
• taukopaikka
• lepoalue
• hyvä istuin
• paikka makuulle
• rauhallinen ruokailupaikka
• työpisteelle selkeä taukorytmi
• kello tai muu ajallinen tuki tarvittaessa

Interoseptiiviset erot ovat yksi tunnistetuista kahdeksasta aistijärjestelmästä. 

 

11. MAKU JA RUOKA-AISTIMUKSET

Sisustussuunnittelijakin voi vaikuttaa näihin epäsuorasti.

• rauhallinen ruokailuympäristö
• keittiön hajujen hallinta
• liesituuletus
• ruokailutilan akustiikka
• ruokailutilan valaistus
• ruokailupaikan lämpötila
• istuimen mukavuus
• astioiden kilinä
• materiaalien kosketustuntuma
• ruoan näkemisen määrä
• avokeittiön kuormittavuus
• keittiön erottaminen tarvittaessa muusta tilasta

 

 

12. TILAN HAHMOTETTAVUUS

Tämä on iso juttu.

• tilan tarkoitus näkyy
• kulkureitit ovat ymmärrettäviä
• sisäänkäynti löytyy helposti
• uloskäynti löytyy helposti
• wc löytyy helposti
• ei tarpeettomia sokkeloita
• ei kalusteita kulkureiteillä
• ovet ovat tunnistettavia
• samanlaiset ovet voidaan tarvittaessa erottaa toisistaan
• näkymä seuraavaan tilaan helpottaa ennakointia
• tilan toiminnat erotellaan
• työ
• lepo
• ruokailu
• sosiaalinen oleskelu
• aktiivisuus
• palautuminen

Selkeä tilajärjestys, toiminnallinen vyöhykkeisyys ja vetäytymistilat toistuvat tutkimuksessa keskeisinä ratkaisuina. 

 

13. SIIRTYMÄT TILASTA TOISEEN

Tämä on minusta aivan liian vähän puhuttu aihe.

Aivot eivät aina tykkää siitä, että siirrytään sekunnissa:

hiljainen → kirkas → meluisa → täynnä ihmisiä.

Siksi voidaan käyttää:

• eteisiä
• tuulikaappeja
• auloja
• välitiloja
• käytäviä
• näkösuojia
• valoisuuden asteittaista muuttumista
• ääniympäristön asteittaista muuttumista
• materiaalien muuttumista hallitusti
• rauhoittavia siirtymäalueita

Eli tilalla voi olla aistillinen välimerkki ennen seuraavaa toimintoa.

 

14. ENNAKOITAVUUS

Hermoston kannalta valtavan tärkeä.

• tiedän mistä mennään
• tiedän mitä oven takana on
• tiedän missä ihmiset liikkuvat
• tiedän mistä ääni tulee
• tiedän miten valo toimii
• tiedän missä tavarat ovat
• tiedän mistä poistutaan
• tiedän missä voin vetäytyä

Apukeinoja:

• selkeä pohjaratkaisu
• yhtenäinen logiikka
• kyltit
• symbolit
• värit
• numerointi
• valaistuksella ohjaaminen
• materiaalilla ohjaaminen
• toistuvat ratkaisut

Rakennetun ympäristön tutkimuksessa juuri intelligibility eli ymmärrettävyys
sekä predictability eli ennakoitavuusnousevat keskeisiksi. 

 

15. HALLINNAN TUNNE

Tämä saattaa olla yksi koko listan tärkeimmistä.

Usein ongelma ei ole ärsyke yksinään vaan:

“En pääse siitä pois enkä voi vaikuttaa siihen.”

Siksi suunnittelussa:

• käyttäjä voi sammuttaa valon
• käyttäjä voi himmentää valoa
• käyttäjä voi sulkea verhon
• käyttäjä voi avata ikkunan
• käyttäjä voi säätää lämpöä
• käyttäjä voi sulkea oven
• käyttäjä voi vähentää ääntä
• käyttäjä voi vaihtaa istumapaikkaa
• käyttäjä voi vetäytyä
• käyttäjä voi valita, kuinka paljon muita ihmisiä näkee

Vuoden 2026 tutkimuskatsaus nostaa adjustabilityn ja controllabilityn,
säädettävyyden ja hallittavuuden, aivan aistiystävällisen suunnittelun ytimeen. 

 

16. PALAUTUMISPAIKKA

Ei välttämättä “sensory room”, jossa on laavalamppu, diskopallo ja 17 härpäkettä.
Jos ihminen on yliherkkä, sellainen saattaa olla lähinnä hermoston tivoli.

Palautumispaikka voi olla:

• oma huone
• makuuhuone
• nojatuoli nurkassa
• alkovi
• ikkunasyvennys
• katettu istuin
• telttamainen paikka
• korkea selkänojallinen tuoli
• sohvan nurkka
• hiljainen työhuone

 

Ja siinä voidaan hallita:

• valoa
• ääntä
• lämpöä
• näkymiä
• ihmisten määrää
• kosketusta
• tuoksuja

Palautumis- ja vetäytymistilat ovat toistuva suositus tutkimuksessa. 

 

17. SOSIAALINEN AISTIKUORMA

Tämäkin kuuluu tilasuunnitteluun.

• kuinka lähellä muut istuvat?
• joutuuko olemaan kasvotusten?
• voiko istua sivuttain?
• voiko tarkkailla tilaa?
• näkeekö oven?
• kulkevatko ihmiset selän takaa?
• tulevatko ihmiset yhtäkkiä liian lähelle?
• onko henkilökohtaista tilaa?
• onko mahdollista olla seurassa osallistumatta koko ajan?
• onko mahdollista poistua huomiota herättämättä?

Esimerkiksi ruokapöydässä jokaisen ei tarvitse olla kuin työhaastattelussa vastakkain. 

 

18. KALUSTESUUNNITTELU

• kalusteiden vakaus
• istuinkorkeus
• istuinsyvyys
• pehmeys
• kovuus
• selkänoja
• käsinojat
• jalkojen tuki
• mahdollisuus vaihtaa asentoa
• mahdollisuus keinua
• mahdollisuus istua jalat alla
• henkilökohtainen tila
• kalusteiden välinen väljyys
• kulkureittien leveys
• vältä törmäyspisteitä
• pöytien kulmat
• säilytyksen saavutettavuus
• ovien avautumissuunnat

 

19. JÄRJESTYS JA SÄILYTYS

• jokaisella tavaralla oma paikka
• loogiset säilytysryhmät
• usein käytettävät tavarat helposti saataville
• suljettu säilytys
• avoin säilytys vain silloin kun se auttaa käyttäjää
• läpinäkyvät laatikot niille, jotka unohtavat näkymättömän tavaran olemassaolon
• merkinnät
• kuvat
• väritunnisteet
• helposti palautettava järjestys
• ei liian monimutkaista organisointijärjestelmää

Tässäkin tulee tärkeä paradoksi: toiselle avohylly on visuaalista kaaosta, toiselle
suljettu kaappi tarkoittaa, ettei tavaraa enää ole olemassa. Siksi taas käyttäjä ratkaisee.

 

20. PUHdistETTAVUUS JA YLLÄPITO

Aistiystävällinen koti, jota on mahdoton ylläpitää, on aika kehno investointi.

• pölyä keräävien pintojen määrä
• tekstiilien pestävyys
• irrotettavat päälliset
• lattioiden puhdistettavuus
• kalusteiden alle pääseminen
• robotti-imurin kulku
• johtojen hallinta
• säilytystilojen riittävyys
• likaa korostavat pinnat
• sormenjälkiä korostavat pinnat
• kiiltävät pinnat
• helposti tahriintuvat materiaalit
• puhdistamiseen tarvittavien voimakkaiden kemikaalien välttäminen

 

21. TEKNIIKKA

Todellinen aistipaholainen saattaa joskus löytyä 29 euron virtalähteestä. 

• laturien sirinä
• LED-nauhojen virtalähteet
• himmentimien ääni
• television standby-valo
• modeemin valot
• sähkölaitteiden merkkivalot
• vilkkuvat näytöt
• älykaiuttimien ilmoitusäänet
• kodinkoneiden piippaukset
• ovikello
• palovaroitin
• turvajärjestelmä
• liiketunnistimet
• automaattiset kaihtimet
• robotti-imuri
• ilmanpuhdistin

 

Säädettävyys:

• voiko piippaukset poistaa?
• voiko näytön himmentää?
• voiko automatiikan ohittaa?
• voiko laitteen sammuttaa kokonaan?

 

 22. ÄKILLISET ÄRSYKKEET

Usein juuri ennakoimaton ärsyke kuormittaa.

• palohälytin
• ovikello
• puhelin
• astianpesukoneen merkkiääni
• automaattinen WC
• käsienkuivain
• automaattihana
• liiketunnistinvalo
• ovipumppu
• hissin merkkiääni
• kuulutus
• rakennuksen hälytysjärjestelmät

Julkitilassa näihin kannattaa suhtautua todella vakavasti.

 

23. ERI TILOJEN ERITYISKYSYMYKSET

 

Eteinen

• nopea ja ymmärrettävä saapuminen
• tavaroille selkeät paikat
• istumapaikka
• rauhallinen valaistus
• ulkoa tulevien ärsykkeiden katkaisu

 

Keittiö

• kodinkoneiden äänitaso
• liesituuletin
• hajut
• kirkkaat työtasot ja heijastukset
• laatikoiden kolina
• järjestys
• työskentelylogiikka

 

Kylpyhuone

• kaiku
• suihkun ääni
• puhaltimet
• veden lämpötila
• lattian tuntuma
• liukkaus
• kirkkaat kattospotit
• peiliheijastukset
• WC:n äänet

 

Makuuhuone

• pimennys
• hiljaisuus
• lämpötila
• tekstiilit
• vuodevaatteiden tuntuma
• sähkölaitteiden valot
• ilmanvaihdon ääni
• ulkoa tuleva melu

 

Työtila

• häiriöttömyys
• näkyvän tavaran määrä
• valaistus
• ääni
• ergonomia
• liikkumismahdollisuus
• näkymä
• taukopaikka

 

24. LUONTO JA BIOFILIA

Luonto voi tarjota hyvin säätelevää aisti-informaatiota:

• näkymä ulos
• puut
• taivas
• päivänvalon rytmi
• luonnonmateriaalit
• kasvit
• veden ääni joillekin
• luonnonäänet
• ulkotila
• parveke
• piha

 

Mutta tässäkin yksilöllisyys: kasvin tuoksu, multa, hyönteiset tai veden
solina voivat toiselle olla kaikkea muuta kuin rauhoittavia.

Luonnonelementit nousivat myös vuoden 2026 katsauksessa yhdeksi
rakennetun ympäristön aistitekijäksi. 

 

25. MULTISENSORINEN KUORMITUS

Tämä on ehkä kaikkein olennaisin kohta. Ihminen ei koe:

valo + ääni + haju + lämpö + ihmiset

erillisinä asioina.  Hän kokee ne yhtenä tilanteena.

 

Yksittäin siedettävät asiat voivat yhdessä ylittää sietokyvyn:

kirkas valo + huono akustiikka + lämmin huone + voimakas haju +

kiire + ihmisjoukko  = hermosto sanoo nyt riittää 

Siksi suunnittelussa pitäisi tarkastella myös aistikuorman kokonaisbudjettia, ei vain yksittäisiä
ominaisuuksia. Tutkimuskirjallisuudessakin juuri eri aistimodaliteettien yhteisvaikutusten
tutkiminen on vielä selvästi vähäisempää kuin yksittäisten ärsykkeiden tutkiminen. 

 

26. REMONTIN JA RAKENTAMISEN AIKAINEN AISTIKUORMA

Tämä on oma maailmansa:

• poraus
• koneet
• pöly
• hajut
• maalit
• liimat
• kuivumisajat
• rakennusmateriaalien päästöt
• muuttuvat kulkureitit
• vieraat ihmiset
• tavaroiden siirtyminen
• tilan jatkuva muuttuminen
• työmaan ennakoimattomuus

 

Aistiherkälle asiakkaalle myös remontin toteutustapa voi olla osa suunnittelua.

Suunnittelufilosofian ytimen

Ei:

“Aistiystävällinen koti on vaalea, pehmeä ja hiljainen.”

Vaan:

Aistiystävällinen tila antaa ihmiselle sopivan määrän aisti-informaatiota, tekee

ympäristöstä ymmärrettävän ja antaa mahdollisuuden säädellä kuormitusta itse.

 

Siinä on ihan eri taso. Ammatillisessa työkalussa kokonaisuus määräytyy lopulta

kahdeksaan aistijärjestelmään + kuuteen ympäristötekijään:

näkö • kuulo • tunto • haju • maku • vestibulaarinen • proprioseptiivinen • interoseptiivinen

ja niiden ympärille:

tila • ennakoitavuus • säädettävyys • hallinta • turvallisuus • palautuminen.

Siitä syntyy jo oikeastaan TUNNEtilasi- Tila Sinussa aistikartoitus

 

Onko sinulla projekti mielessä, mutta et vielä tiedä, mitä suunnittelua tarvitset?

Laita minulle muutamalla lauseella, mitä olet tekemässä ja missä kohde sijaitsee.
Kerron, mikä palvelu sopisi siihen ja mitä se suunnilleen maksaisi.

Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.

Rakkaudella Marika
TUNNEtilasi – Tila Sinussa
Hermostoa, rauhaa ja aistiherkkyyksiä tukien